Uutiskirje 3/26
Ideoita itämään – Kesän tutkimusnostot
Kesäkuun tuplauutiskirje on täällä! Mukana on jälleen tuhti kattaus monitieteistä tutkimusta, ajankohtaisia tapahtumia ja uusia julkaisuja vapaan sivistystyön ja sivistyksen kentiltä. Aiheina mm.
- Esityskutsu Vapaan sivistystyön päivien tutkimustyöpajaan.
- Tietoa Soveltavan liikunnan päivistä 2026: teemana osallisuus luo yhdenvertaisuutta.
- Tuore Sivistystori-blogi: Osaava Suomi, jakautunut Suomi – Huippuosaamista ja syveneviä kuiluja (Juhani Rautopuro).
- Kuukauden Aikkari tarjoaa syötteitä tulevaisuustyöhön.
- Runsaasti nostoja tuoreista opinnäytteistä, kirjoista ja tiedelehdistä!
Aurinkoisia lukuhetkiä!
1 Tapahtumat
Esityskutsu vapaan sivistystyön tutkimustyöpajaan
Järjestämme Vapaan sivistystyön päivillä 2026 tutkimustyöpajan, joka on avoin kaikille vapaan sivistystyön tutkimuksesta kiinnostuneille. Se tuo yhteen tutkijoita, käytännön toimijoita, hallinnon edustajia, opiskelijoita eri tieteenaloilta sekä muita asiantuntijoita.
Aika ja paikka: 4.9. klo 9–10.30, Oulu-opisto, Pohjankartanon monitoimitalo.
Ilmoittautumiset: 19.8. saakka.
Lue esitysohjeet täällä
Soveltavan liikunnan päivät 2026 – Osallisuus luo yhdenvertaisuutta
Suomen suurin soveltavan liikunnan ja paraurheilun tutkimukseen ja käytäntöön keskittyvä tapahtuma nostaa esiin kotimaista tutkimusta, virittää keskustelua osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta liikunnan kentällä sekä vahvistaa vuoropuhelua tutkimuksen, päätöksenteon ja käytännön välillä.
Aika ja paikka: 18.–19.8., Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunnankatu 23, 28130 Pori
Järjestäjät: Liikuntatieteellinen Seura, Porin kaupunki ja Satakunnan ammattikorkeakoulu
Ilmoittautuminen: 27.7. saakka.
Ilmoittaudu ja lue lisää täällä
2 Nostoja SVV-ohjelmasta
Sivistystori-blogi: Osaava Suomi, jakautunut Suomi – Huippuosaamista ja syveneviä kuiluja
Sivistystori-blogissa emeritusprofessori Juhani Rautopuro tarkastelee kriittisesti PIAAC 2024 -tuloksia ja niiden herättämiä kysymyksiä. Blogi nostaa esiin muun muassa perustaitojen polarisaation, jatkuvan oppimisen haasteet työelämän murroksessa, koulutusleikkausten vaikutukset osallisuuteen sekä vapaan sivistystyön merkityksen. Millaista tulevaisuutta rakennamme koulutuksen, sivistyksen ja jatkuvan oppimisen kautta? Keskustelu jatkuu Nordic-Baltic PIAAC-konferenssissa 26.–27.8. Jyväskylän yliopistossa.
Blogiin: https://vapausjavastuu.fi/rautopuro-0526/
Kuukauden Aikkarista syötteitä tulevaisuustyöhön
Miten vapaan sivistystyön tulevaisuutta on eri aikoina kuviteltu, ohjattu ja puolustettu? Kuukauden Aikkari nostaa Aikuiskasvatus-tiedelehdestä esiin tekstejä, jotka tarjoavat näkökulmia tämän päivän tulevaisuustyöhön. Sarjassa peilataan sivistystyön perustehtävää, visioita ja koulutuspoliittista ohjausta aiempien vuosikymmenten keskusteluiden valossa. Sarjan tuottavat yhdessä SVV-ohjelma ja Aikuiskasvatus-tiedelehti.
Toukokuun Aikkari: Reijo Miettinen (2017) tarkastelee vapaan sivistystyön ja työn välistä suhdetta Johan Vilhelm Snellmanin yhä ajankohtaisen sivistyskäsityksen valossa. Artikkeli haastaa pohtimaan, miten sivistys ja työ vastaavat tämän päivän työn murrokseen ja epävarmuuksiin yhdessä, toisiaan täydentäen.
Huhtikuun Aikkari: Aulis Alanen (1983) avaa kiinnostavan näkymän opintokeskusten ja järjestöllisen sivistystyön kehittämisprosessiin 1980-luvulla. Nykypäivän tulevaisuustyön näkökulmasta artikkeli muistuttaa siitä, että sivistystyön kehittäminen alkaa sivistyskäsityksestä ja toiminnan laadullisista tavoitteista, ei rahoitusmalleista. Sivistystyön tulevaisuus kytkeytyy kansalaisyhteiskunnan tulevaisuuteen myös tänään.
3 Väitöstiedotteita
”We are Between Migrants and Finnish Culture”: Educators and Diversity in Finnish Education for Adult Migrants
Miitta Järvinen, Turun yliopisto, uskontotiede
Järvisen väitös nostaa esiin kotoutumiskoulutuksen arjen jännitteitä ja näkymätöntä työtä. Se analysoi kouluttajien käsityksiä moninaisuudesta aikuisille maahan muuttaneille suunnatuissa koulutuksissa – ja avaa samalla kouluttajien merkittävää yhteiskunnallista asemaa kotoutumisen arjen toimijoina. Tutkimus tekee näkyväksi sen, miten työmarkkinalähtöinen katse voi vahvistaa rakenteellista rasismia ja kaventaa ymmärrystä moninaisuudesta. Samalla koulutusten rakenteet eivät tue riittävästi kouluttajia.
Co-producing Climate Citizenship – Top-down and Bottom-up Public Participation in Climate Mitigation
Anni Turunen, Jyväskylän yliopisto, humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunta
Ilmastokansalaisuus syntyy kansalaisten ja julkishallinnon vuorovaikutuksessa, mutta näyttäytyy eri tavoin näistä näkökulmista. Yhteistä ymmärrystä voitaisiin vahvistaa huomioimalla paremmin ilmastokansalaisuuden relationaalinen luonne – myös se, miten materiaaliset ja ei-inhimilliset tekijät muovaavat ilmastokansalaisuutta.
Lavastus, yhteisöllisyys ja paikallisidentiteetti – Tapaustutkimus Luvian Nuorisoseuran esitystoiminnasta ajanjaksolla 1895–2025
Tuuli Seppälä, Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, elokuvataiteen laitos (ELO)
Seppälän tutkimus osoittaa, miten nuorisoseuran aate, arvot ja paikallisidentiteetti saivat konkreettisia muotoja teatteritoiminnan lavastuksellisin keinoin. Vaikka nuorisoseuratoiminnan aatteellinen ja isänmaallinen puoli ovat huvenneet, nostetaan esimerkiksi Luvialla musikaaleissa paikallisidentiteettiä yhä esille visuaalisin viestein.
4 Poimintoja uusista graduista ja YAMK-opinnäytteistä
Tuoreet opinnäytteet piirtävät kokonaiskuvaa vapaan sivistystyön ja kansalaisjärjestöjen toimintakentän murroksesta. Niissä nousevat esiin pedagogisen tuen kehittäminen, digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet, rahoituksen vaikutukset toimintaan sekä arjen käytännöt kurssisuunnittelusta strategiseen kehittämiseen.
- Kansalaisjärjestöjen ydintehtävät ja toimintaperiaatteet murroksessa. Kansalaisjärjestöstrategia 2023–2027 tulevaisuuden toimintamallina? Noora Annola, Sosiaali- ja terveyshallintotiede, pro gradu, Vaasan yliopisto.
- ”Valtionosuusrahoitus on kansalaisopistojen kivijalka”. Valtionosuusrahoituksen muutosten vaikutukset kansalaisopistojen toimintaan. Jenny Saarela, Kasvatustieteiden tiedekunta, Pro gradu, Lapin yliopisto.
- Opintokeskukset tukemassa järjestöjen opintotoimintaa – KSL-opintokeskuksen pedagoginen tuki ja viitekehys. Jutta Lithovius, yhteisöpedagogi, YAMK, HUMAK.
- En kursplanerares vardag. En kvalitativ studie om vilka faktorer som påverkar kursplaneringen vid medborgar- och arbetarinstitut. Camilla Lindberg, magisterarbete i slöjdvetenskap, Åbo Akademi.
- Tekoälyagentti kansalaisopiston työn tukena. Laajaa kielimallia hyödyntävän ratkaisun toteutus, pilotointi ja arviointi Microsoft Teams -ympäristössä. Kai Nyyssönen, digitalisaation kehittämisen ja johtamisen koulutus, YAMK, Centria-ammattikorkeakoulu.
- Valmennuskokemuksen ja koulutustaustan vaikutus suomalaisten urheiluakatemiavalmentajien osaamistarpeisiin. Katarina Häkkä, Liikuntatieteellinen tiedekunta, pro gradu, Jyväskylän yliopisto.
5 Julkaisutiedotteita – Kasvatus yhteiskunnan rakentajana
Käsitykset sivistyksestä, kansalaisuudesta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta rakentuvat historiallisesti, ja muovautuvat jatkuvasti. Uutuusteokset piirtävät kasvatuksesta ja sivistyksestä kuvaa voimana, joka rakentaa yhteisöjä, tukee kriittistä ajattelua ja mahdollistaa osallistumisen – paikallisesti, kansainvälisesti ja myös kriisitilanteissa.
5.1 Maailma luokkahuoneena – Paulo Freire kriittisen ajattelun ja lukutaidon lähettiläänä
Juha Suorannan uutuusteos (Vastapaino) nostaa esiin Paulo Freiren kriittisen ajattelun ja lukutaidon lähettiläänä sekä näyttää, miten kasvatus kytkeytyy yhteiskunnallisiin kamppailuihin.
Teos on ostettavissa Vastapainon kirjakaupassa
5.2 Education and Democratic Learning in Refugee Camps: German Refugees in Denmark After World War II
Karen Egedal Andreasenin ja Palle Rasmussenin tutkimus osoittaa, miten koulutus- ja opetustoiminta voivat tukea demokraattista ajattelua ja toimintaa myös kriisitilanteissa. Kirja kuvaa Tanskaan toisen maailmansodan lopussa jääneiden saksalaispakolaisten elämää ja erityisesti pakolaisleireillä järjestettyä koulutusta, jonka toteutukseen pakolaiset osallistuivat aktiivisesti.
Julkaisu (Aalborg University Open Publishing) on avoimesti luettavissa
5.3 ”Tro som bär – kunskap som formar”
Henry Nygårdin laatima Evangeliska folkhögskolanin 100-vuotishistoriikki (EFO) kuvaa kansansivistyksen juurtumista ja paikallista merkitystä suomenruotsalaisen yhteisön rakentajana. Julkaisu on osa EFOn 100-vuotisjuhlavuotta.
Teos on ostettavissa EFOn verkkosivulta
6 Tuoreita tiedelehtiä
6.1 niin & näin 2/26: Teemana tulevaisuus
Mikä luonnehtii kokemustamme tulevaisuudesta? Millainen on nykyisten yhteiskunnallisten kehityskulkujen tunneperusta? Miten ekokriisi pakottaa uudistamaan kasvatusajattelua? Kuinka kuvitella toisenlaisia tulevaisuuksia? Kesänumerossa pureudutaan tulevaisuuden ilmiökenttään monitieteisesti.
6.2 Aikuiskasvatus 2/2026 – Näkökulmia elinikäiseen oppimiseen mm. hyvän ikääntymisen ja mikrokurssien valossa
Esimerkiksi Näkökulmissa käytäntöön
- Heli Makkonen pohtii elinikäistä oppimista hyvän ikääntymisen ja kestävän kehityksen valossa. Ikääntyessään ihminen kohtaa uusia kognitiivisia, fyysisiä ja sosiaalisia haasteita, joita digitalisaatio ja elämänmuutokset voivat vaikeuttaa. Elinikäinen oppiminen voi tuoda turvallisuutta, iloa ja uusia ihmissuhteita, joten se tukee sekä hyvinvointia että kestävää kehitystä.
- Johanna Muhonen, Paula Kostia, Minna Hautio ja Nina Luostarinen tarkastelevat mikrokursseja osaamisen päivittämisessä. Pienet digitaaliset opintokokonaisuudet tarjoavat erityisesti yrittäjien tarpeisiin nopeasti omaksuttavaa tietoa ja mahdollisuuksia vertaisoppimiseen.
Tule kirjoittajaksi Aikuiskasvatuksen teemanumeroihin
Hybridi- ja monipaikkatyön käytännöt, jännitteet ja johtaminen (Aikuiskasvatus 3/2027)
- Toimittajat: Sami Paavola, Tuomo Alasoini, Marja Känsälä & Sakari Hyrkkö.
- Abstraktit (250 sanaa) 30.6.26 mennessä.
Oppiminen ja aikuiskasvatus epävarmuuden ajassa (Aikuiskasvatus 1/2028)
- Toimittajat: Tiina Tuijula, Outi Ylitapio-Mäntylä, Lenita Hietanen & Vilhelmiina Harju.
- Abstraktit (250 sanaa) 30.10.26 mennessä.
6.3 Liikunta & tiede 3/2026: Teemana tekoäly ja digitaalisuus
Miten vahvistetaan inhimillistä viisautta tekoälyn käytön lisääntyessä? Ahdistaako tekoälyähky? Miten tekoäly muuttaa liikuntatutkimuksen tulevaisuutta?
Jatketaan lehdestä: Liikunta & Tiede -lehden webinaari 17.6. klo 10–11: Webinaarissa tutkijat kertovat Liikunta & Tiede -lehden kesäkuun numerossa julkaistuista artikkeleistaan ja niiden taustoista.
SVV-ohjelma toivottaa uutiskirjeen tilaajille hyvää juhannusta ja kesää!
