Ekokriisistä ja eksosiaalisesta sivistyksestä on viime vuosina keskusteltu aktiivisesti Aikuiskasvatus-tiedelehdessä. Elokuun Aikkarissa kestävän elämän tutkijat Johanna Kallio ja Jani Pulkki (2022) tarkastelevat, kuinka itsekasvatus voi tukea ihmisen kasvua kohti vastuullisempaa ja elämää vaalivaa maailmasuhdetta.
Artikkelissa itsekasvatus ymmärretään suomalaisen sivistysperinteen ja erityisesti kasvatusfilosofi Juho August Hollon (1885–1967) ajatteluun perustuen kasvatustoimintana, jonka tavoitteena on elämisen taidon eli merkityksellisen elämän löytäminen ja vastuullisen toimijuuden kehittyminen. Kallio ja Pulkki yhdistävät Hollon itsekasvatusajatteluun filosofi Martha C. Nussbaumin (1947–) tunnetyötä ja tunteiden merkitystä koskevia näkökulmia. Pelkkä tieto ympäristöongelmista ei riitä muuttamaan toimintaa, vaan tarvitaan myös kykyä käsitellä tunteita, rakentaa toivoa ja käydä yhteistä keskustelua siitä, millaista tulevaisuutta haluamme rakentaa.
Artikkeli avaa kiinnostavia näkökulmia siihen, miten kasvatus voi synnyttää syvällistä muutosta, ja miten vapaa sivistystyö voi edistää kestävää tulevaisuutta yksilöiden ja yhteisöjen oppimisen kautta. Samalla se haastaa pohtimaan sivistystyön tehtävää itsekasvatuksellisina sivistys- ja oppimisyhteisöinä. Teksti liittyy myös laajempaan tutkimuskeskusteluun siitä, miten ekologinen vastuu ja sivistyksellinen vapaus voidaan sovittaa yhteen.
Sivistys on vastuullista toimintaa maailman hyväksi. Ekologisesti kestämätön toimintakulttuuri ja sen seuraukset vaativat taloudellis-poliittisten muutosten lisäksi uusia tapoja ymmärtää itseämme ja suhdettamme ympäröivään maailmaan. Itsekasvatus voi parhaimmillaan vahvistaa aktiivista kansalaisuutta, ilmastotoimintaa ja yhteisöllistä vastuunottoa.
Kallion ja Pulkin artikkelin valossa parempi tulevaisuus rakentuu elämää vaalivasta sivistyksestä, jossa ihmisen omaehtoinen kasvu, tunteiden työstäminen ja vastuu yhteisestä maailmasta kietoutuvat yhteen. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää sisäistä kasvua ja sivistymistä yhtä paljon kuin yhteiskunnallisia ratkaisuja ja uudistuksia. Vapaa sivistystyö voi toimia paikkana, jossa ihmiset vahvistavat kykyään toimia vastuullisesti ja rakentavat yhdessä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää tulevaisuutta.
Lue elokuun Aikkari
Kallio, J. & Pulkki, J. (2022). Elämää vaalivan itsekasvatuksen luonnos. Aikuiskasvatus, 42(1), 25-36. https://doi.org/10.33336/aik.115551
Tutustu aiemmin ilmestyneisiin juttuihin täällä
Mitä ajatuksia Kuukauden Aikkari herätti? Liity keskusteluun kommentoimalla juttua täällä tai somessa!
Kirjoittajista
Johanna Kallio, KT, on Päivölän kansanopiston kasvatustieteiden linjajohtaja ja Tampereen yliopiston tutkija, joka on paneutunut erityisesti kasvatuksen filosofian, itsekasvatuksen ja sivistyksen kysymyksiin ekokriisin ajassa kuten ihmisen luontosuhteen merkitykseen sivistymisessä. Lue lisää Johannan tutkimuksesta
Jani Pulkki, KT, on kasvatusfilosofian tutkijatohtori Oulun yliopistossa, sosiaalipedagogiikan dosentti sekä Sosiaalipedagogiikka-lehden päätoimittaja. Hänen tutkimuksensa keskittyy ympäristökasvatuksen filosofiaan sekä kasvatuksen eettisiin kysymyksiin. Pulkki tunnetaan sivistystä, vastuullisuutta ja ekologista kestävyyttä yhdistävän kasvatusajattelun kehittäjänä, ja hän on julkaissut laajasti kasvatuksen merkityksestä aikamme ekologisten haasteiden ratkaisemisessa. Lue lisää Janin tutkimuksesta
Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen vertaisarvioitu tiedejulkaisu, jota voi lukea vapaasti tuoreeltaan ja koko julkaisuhistorialtaan osoitteessa https://aikuiskasvatus.fi.
Seuraa tieteenalaa Aikuiskasvatuksen verkkosivustolla osoitteessa aikuiskasvatus.fi.
Kuukauden Aikkari tuotetaan yhdessä Aikuiskasvatuksen kanssa.
