Sivistystori-blogi 10.8.26. Kirjoittaja: Jenni Pätäri
SVV-ohjelman vuoden 2026 teemoihin kuuluu kansalaistiede. Edistämme kansalaistieteen toimintatapoja ja osallistavan tiedontuotannon mahdollisuuksia. Konkreettisena esimerkkinä tästä toimii yhteistyömme Viittakiven opisto kansainvälisen yhteisymmärryksen ja rauhan asialla -hankkeessa, jossa Viittakiven opiston historiaa ja merkitystä tallennetaan muistitiedonkeruun avulla. Viittakiven opiston muistitiedonkeruu on osa laajempaa kehitteillä olevaa tutkimuskokonaisuutta ”Katoavat kansansivistystyön paikat”, jota organisoi SVV-ryhmän jäsen, tutkija Paula Alanen.
Kansalaistiede antaa äänen kokemuksille
Kansalaistiede mahdollistaa sen, että kuka tahansa voi osallistua tieteellisen tiedon tuottamiseen. Kun arkistot kertovat usein meille sen, mitä tapahtui, milloin ja ketkä olivat mukana, muistitieto voi kertoa, miltä toiminta tuntui, mitä ihmiset kokivat merkitykselliseksi ja miten he itse ymmärsivät tapahtumat. Se tekee historiasta moniäänisempää. Muistitiedonkeruussa arvokkaita ovat ihmisten omat muistot, kokemukset ja kertomukset. Yksittäisetkin muistot täydentävät kuvaa menneisyydestä tavalla, johon esimerkiksi pelkät kirjalliset lähteet eivät aina pysty. Kun monet ihmiset jakavat näkemyksiään, muodostuu rikkaampi ja moniäänisempi ymmärrys yhteisestä historiastamme.
Muistitieto on erityisen tärkeää silloin, kun esimerkiksi oppilaitoksen toiminta on lakkautettu kuten Viittakiven tapauksessa, tai kyseessä on yhteisö tai toiminta, jonka historiaa ei ole kattavasti dokumentoitu. Kun ihmiset vanhenevat, myös heidän mukanaan kulkeva tieto ja kokemukset voivat kadota. Muistitiedon kerääminen on siten myös sukupolvien välistä tiedon siirtämistä. Kansalaistieteellinen tutkimus rakentuu siis monien ihmisten tiedosta, kokemuksista ja näkökulmista. Samalla osallistujat pääsevät mukaan tallentamaan ja säilyttämään yhteistä kulttuuriperintöä tuleville sukupolville.
Viittakiven opiston muistitiedonkeruu osallistaa yhteisön
Viittakiven opisto kansainvälisen yhteisymmärryksen ja rauhan asialla -hankkeessa muistitietoa kerätään kansalaistieteellisin menetelmin. Tavoitteena on tallentaa opistoon liittyviä muistoja, kokemuksia ja tarinoita eri vuosikymmeniltä sekä tehdä näkyväksi opiston merkitys niin yksilöille ja yhteisöille kuin suomalaiselle sivistystyölle ja yhteiskunnalle laajemmin.
Viittakiven opisto perustettiin vuonna 1951 rakentamaan rauhaa ja kansainvälistä yhteisymmärrystä toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Opiston keskeisiin perustajiin kuulunut ja sen ensimmäisenä rehtorina vuosina 1951–74 toiminut Elvi Saari korosti tarvetta etsiä pysyvää rauhaa käytännön yhteistyössä yli rajojen: tämä visio toteutui Viittakiven arjessa yli viiden vuosikymmenen ajan. Vuosina 1951–1997 opiston järjestämille pitkille kursseille osallistui yli 2000 ihmistä eri puolilta maailmaa. Opiston toiminta sisälsi uraauurtavia kansainvälisiä kursseja, työleirejä ja seminaareja, kehitysyhteistyötä, siviilipalveluskoulutusta sekä pakolaisten vastaanottoa ja kotoutumista tukevaa toimintaa. Luonnonmukainen puutarha edisti ekologista kestävyyttä. Opiston toiminta päättyi vuonna 2007. Hankkeen tavoitteena on kerätä ja tallentaa Viittakiven rauhantyön muistoja ja kokemuksia tulevien sukupolvien käyttöön. Hanke kysyy, mitä Viittakiven mallista voitaisiin oppia – myös nykyisiin rauhan ja demokratian kriiseihin vastaamiseksi.
Hankkeeseen voivat osallistua kaikki, joilla on omakohtaisia kokemuksia Viittakivestä tai kiinnostusta sen historian tallentamiseen. Osallistuminen ei edellytä aiempaa tutkimuskokemusta. Tärkeintä on oma näkökulma, halu jakaa muistoja ja kiinnostus yhteisen historian rakentamiseen. Jokainen kerätty muisto on osa suurempaa kokonaisuutta. Yhdessä ne muodostavat arvokkaan tietovarannon, joka auttaa ymmärtämään Viittakiven opiston roolia eri aikoina sekä sen vaikutusta ihmisten elämään.
Viittakiven opiston muistitiedonkeruuhanke osoittaa, kuinka kansalaistiede voi toimia käytännössä. Samalla se muistuttaa, että arvokasta tietoa löytyy ihmisten kokemuksista, muistoista ja arjen historiasta. Yhteistä tietoa rakennetaan yhdessä – muisto kerrallaan.
Onko sinulla muistoja Viittakiven opistosta? Jokainen kertomus auttaa täydentämään yhteistä kuvaa opiston historiasta ja sen merkityksestä eri sukupolville. Jos tunnet vanhoja viittakiveläisiä, haastattele häntä tai tule itse haastateltavaksi! Järjestämme kesällä 2026 myös ryhmähaastattelutilaisuuksia, joista jälkimmäiseen ehdit vielä osallistumaan lauantaina 15.8.26 Rauhanasemalla Helsingissä tai etänä (lue lisää täältä).
Viittakiven opiston muistitiedonkeruu arkistoidaan ja se tarjoaa rikkaan tutkimusaineiston tuleviin tutkimushankkeisiin ja opinnäytetöihin. Vaikka hanke tulee päätökseen elokuussa 2026, tutkimus ja kansalaistieteen edistäminen jatkuu!
Kiinnostuitko?
Jos innostuit lähtemään mukaan uusiin kansalaistieteellisiin avauksiin, olethan meihin yhteydessä.
Lue lisää
Viittakiven opisto kansainvälisen yhteisymmärryksen ja rauhan asialla -hankkeen verkkosivu: https://viittakiviinternationalassociation.yhdistysavain.fi/projects/
Mitä kansalaistiede on? Tampereen yliopiston oppaat: https://libguides.tuni.fi/kansalaistiede
(Kuva: Opiskelua Viittakiven opistossa 1959. István Rácz, Museovirasto, CCBY4.0)
Kirjoittajasta
Jenni Pätäri, KM, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto. Työskentelen SVV-ohjelman koordinaattorina. Lisäksi valmistelen väitöskirjaa, joka käsittelee kansansivistysopin historiaa 1930–40-luvulla sekä sen piirissä rakennettua vapaan kansansivistystyön yhteiskunnallista tehtävää. Aineistot avaavat mielenkiintoisia näköaloja myös nykypäivän demokratian kriiseihin sekä tutkimuksen ja käytännön vuoropuheluun. Vapaa-ajallani olen mukana vapaan sivistystyön ja järjestötoiminnan luottamustehtävissä. (Kuva: Jenni Pätärin arkisto.)
