Sivistystori-blogi, kirjoittajat Päivi Rasi-Heikkinen, Susanna Rivinen & Aino Ahtinen. Julkaistu 9.10.2024
Iloksemme huomasimme hiljattain, että tässä Sivistystori-blogissa on käynnistetty analyyttinen ja ajankohtainen keskustelu kansalaistaidoista. Kesäkuussa 2024 Henri Piirainen kertoi Kansalaisopistojen liiton Kansalaistaidot kunniaan -hankkeessa tehdystä kansalaistaitojen määrittelytyöstä ja sen tuloksista[1]. Jatkamme tätä keskustelua kahden käynnissä olevan hankkeemme tutkimus- ja kehittämistyön pohjalta.
Käynnissä olevat tutkimus- ja kehittämishankkeemme kohdistuvat ikäihmisten robottilukutaitoihin. MediaRoboLit 65+ -hankkeessa (Suomen Akatemia, 2023–2027) tuotetaan uutta tietoa yli 65-vuotiaiden Suomessa asuvien media- ja robottilukutaidoista sekä niihin liittyvistä tuki- ja koulutustarpeista. Hanketta toteuttavat Lapin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistot. Arctic RoboWelfare -hankkeen (Euroopan aluekehitysrahasto, 2023–2026) tavoitteena on puolestaan vahvistaa robotiikan tutkimusperustaista hyödyntämistä Lapin alueen hyvinvointipalveluissa ja lisätä tietoisuutta robotiikan käyttöönotosta ja niiden käyttömahdollisuuksista. Hanketta toteuttavat Lapin ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto.
Robotit kansalaisten arjessa
Robotilla tarkoitamme tutkimus- ja kehittämistyössämme konetta, joka tekee tietynlaisia tehtäviä automaattisesti tai puoliautomaattisesti. Teollisuusrobotit tekevät työtään esimerkiksi tehtaissa, joissa ne kokoavat autoja tai vaikkapa elintarviketeollisuudessa pakkaavat tai siirtävät tuotteita. Palvelurobotit auttavat asiakaspalvelussa, kuljetusrobotit kuljettavat tavaroita ja kotitöitä tekevät robotit hoitavat esimerkiksi imuroinnin. Hoivarobotit voivat esimerkiksi jakaa tai annostella lääkkeitä, kuntoutusrobotit auttavat kävelyn harjoittelussa ja opetus- ja ohjausrobotit vetävät liikuntatuokioita. On olemassa myös robottilemmikkejä, robottiseuralaisia ja seksirobotteja.
Robottien ”tulemisesta” on puhuttu jo verrattain pitkään. Populaarikulttuurissa termillä ”robotti” on yli satavuotinen historia, ja esimerkiksi suosituissa elokuvissa on maalailtu pelottavan ihmismäisten robottien värittämää tulevaisuutta (esim. Frankenstein, Terminator, Blade Runner)[2]. Myös tutkimuksen saralla robottien tuleminen on puhututtanut. Suomessa tutkimusta rahoittavat säätiöt järjestivät lähes 10 vuotta sitten työpajasarjan nimeltään Robottiakatemia, josta tiedotettiin kysymyksellä: ”Robotit tulevat – millaista on hyvä elämä niiden kanssa?”.
Tutkijat ovat visioineet robottien tulevaisuutta. Visioissa toistuu näkemys robottimarkkinoiden kasvusta ja robottien teknisestä kehityksestä. Tulevaisuudessa robottien nähdään esimerkiksi kehittyvän entistä itsenäisemmiksi ja oppimiskykyisemmiksi sekä kykeneviksi suorittamaan useita tehtäviä (ns. monikäyttörobotit)[3]. Myös ihmistä ulkoisesti muistuttaville ns. humanoidiroboteille ennustetaan huomattavia teknisiä kehitysaskeleita[4]. Toisaalta, ikäihmisille suunnatun hoivarobotiikan tutkijat ovat esittäneet myös kriittisiä johtopäätöksiä: huolimatta medialle tyypillisestä robottien hypettämisestä, ei 25-vuotisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteella voida todeta roboteilla olevan todellista merkitystä ikäihmisten itsenäisyyden ja hyvinvoinnin edistämisessä[5].
Sekä teollisuus- että palvelurobottien hyödyntäminen on viimeisen vuosikymmenen aikana lisääntynyt[6]. Suomessa esimerkiksi hoivarobotiikkaa hyödynnetään sairaaloissa, palvelutaloissa ja ikäihmisten kodeissa. Yhä useampi kansalainen on kohdannut arjessaan lääkeannostelu- tai lääkejakelurobotin, kuntoutumista tukevan kävelyrobotin tai humanoidirobotin. Tulevaisuudessa robotiikka tulee kiistatta leviämään laajemmin eri-ikäisten kansalaisten arkeen, joista yksi merkittävä ryhmä on väestönrakenteemme vuoksi ikääntyneet. Robottien käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät niiden kanssa toimivilta moniulotteista osaamista. Siksi olemme lähteneet kehittämään robottilukutaidon käsitettä apuvälineeksi ensisijaisesti ikäihmisille sekä heidän parissaan toimiville eri alojen ammattilaisille. Käsite on kuitenkin sovellettavissa myös muiden ikäryhmien ja tahojen käyttöön.
Mitä robottilukutaito on?
Robottilukutaito lävistää Kansalaistaidot kunniaan -hankkeessa muodostetun kansalaistaitojen määritelmän kaikkia osa-alueita ja on lisäksi vahvasti ns. tulevaisuuden kansalaistaito[7]. Robotisaatio ulottuu eri elämänalueille, kuten terveyteen ja hyvinvointiin, kansalaisena toimimiseen, turvallisuuteen ja elämänhallintaan – niinpä robottilukutaitokin on arkea läpileikkaava taito. Robottilukutaidon voidaan ajatella olevan jo nyt kansalaistaito palvelurobotiikan kärkimaissa (esim. Yhdysvallat, Kiina, Saksa, Japani), joskaan robottilukutaidon niputtaminen kansalaistaidoksi ei ole täysin ongelmatonta näissäkään maissa[8].
Myös Kansalaisopistojen liiton blogissa on vastikään keskusteltu kansalaistaidoista ja tuotu kriittisesti esiin, ettei kansalaistaidoista tulisi keskustella kaikkia kansalaisia samalla tavalla velvoittavina vaateina ja pakkoina[9]. Kaikille kun taitojen oppiminen ei ole syystä tai toisesta mahdollista, saati omien arvojen ja arjen kannalta mielekästä. Robottilukutaidon – kuten monen muunkin taidon kohdalla – oleellinen kysymys on, tarvitseeko robottilukutaitoa oman elämän lähtökohdista ja tarpeista käsin.
Ymmärrämme robottilukutaidon yhtenä uutena medialukutaitona. Robotit välittävät perinteisempien medioiden tavoin informaatiota, mutta samanaikaisesti myös selvästi eroavat muista medioista: ne kykenevät toteuttamaan fyysisiä operaatioita ja liikkumaan. Juuri julkaistu robottilukutaidon määritelmämme[10] on kansainvälisestikin ensimmäinen systemaattisesti tutkimuskirjallisuuden pohjalta muodostettu määritelmä, ja sen mukaan robottilukutaito tarkoittaa:
- Tietoisuutta roboteista (esim. ominaisuudet, käyttötarkoitukset, rajoitukset)
- Taitoja olla vuorovaikutuksessa robottien kanssa (verbaali/non-verbaali viestintä)
- Taitoja ymmärtää ja arvioida kriittisesti robottien välittämää informaatiota sekä robottien hyödyntämistä (esim. arvoperustat, tarkoitusperät, seuraukset)
- Ymmärrystä robottien tietoturvakysymyksistä
- Taitoja ohjelmoida robotteja
- Taitoja reflektoida robotiikkaan liittyviä eettisiä kysymyksiä (esim. turvallisuus, hyvinvointi, yhdenvertaisuus)
- Taitoja tarjota ja ottaa vastaan sosiaalista tukea robotiikkaan liittyvissä kysymyksissä
Edellä olemme kuvanneet miksi robottilukutaitoa tarvitaan ja mitä se on. Päätämme tämän kirjoituksen pohtimalla miten sitä voisi opettaa vapaassa sivistystyössä.
Miten opettaa robottilukutaitoa vapaassa sivistystyössä?
Robottilukutaito on määritelmämme mukaan moniulotteinen, erilaisia elämänalueita lävistävä taito, joka tekee sen opettamisesta haasteellista. Robottilukutaidon kaikkien ulottuvuuksien opettaminen ei voi olla yksittäisen opettajan harteilla, kuten ei muidenkaan medialukutaitojen opettaminen, vaan tarvitaan joukkuepeliä: yhteisopettamista ja yhteistyötä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa[11].
Robottilukutaidon opettaminen ei ole mielekästä vapaan sivistystyön opetusaiheista erillisenä aiheena, vaan opetusta on mielekästä mahdollisuuksien mukaan integroida olemassa olevaan tarjontaan. Liikuntaan ja hyvinvointiin keskittyvässä opetuksessa voi testata millaista on tuolijumppa humanoidirobotin ohjauksessa, yhteiskunnallisissa aiheissa puolestaan pohtia robottien hyödyntämiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tekniikkaan liittyvässä opetuksessa voi tutustua robottien historialliseen kehitykseen ja nykytilaan sekä tarjota ohjelmointiopetusta ikäihmisille, tästäkin löytyy jo esimerkkejä[12].
Tutkimus- ja kehittämistyömme on osoittanut myös, että robotteihin tutustuminen yhdessä, kokeilevalla ja leikkisällä otteella voi olla ikäihmisille mahdollisuus oppia robottilukutaitoa. MediaRoboLit 65+ -hankkeessa kehitetty Robotour for Seniors on yhteisoppimisen malli, johon kuuluu sarja hoivakodissa tai muussa arjen ympäristössä toteutettavia työpajoja. Osallistujat saavat kokeilla vuorovaikutusta useiden erilaisten robottien kanssa. Työpajoissa on runsaasti aikaa yhteisille tehtäville, keskusteluille ja kokemusten vaihdolle. Robotour for Seniors -mallia on tähän mennessä tutkittu kahdessa hoivakodissa Pirkanmaalla. Kokemuksemme ovat olleet rohkaisevia ja ne ovat antaneet aihetta ehdottaa robottilukutaitoa myös vapaan sivistystyön opetustarjontaan.
Lähteet
[1] Piirainen, H. (2024). Kansalaistaidot kunniaan. SVV:n Sivistystori-blogi 6.6.2024.
[2] Coeckelbergh, M. (2022). Robot ethics. The MIT Press.
[3] Hakanen, T., Heikkilä, T., Kemppi, P., Kivinen, M., Korkalo, O., Rantala, T., & Salo, M. (2021, Oct). Palvelurobotiikan tulevaisuuden visio: Konemyynnistä operaattoriliiketoimintaan palvelurobotiikka-alalla. VTT Technical Research Centre of Finland.
[4] IFR International Federation of Robotics (September 2024). Presentation of World Robotics 2024.
[5] Van Aerschot, L., & Parviainen, J. (2020). Robots responding to care needs? A multitasking care robot pursued for 25 years, available products offer simple entertainment and instrumental assistance. Ethics and Information Technology, 22, 247–256.
[6] IFR International Federation of Robotics (September 2024). Presentation of World Robotics 2024.
[7] Piirainen, H. (2024). Kansalaistaidot kunniaan. SVV:n Sivistystori-blogi 6.6.2024.
[8] Rasi-Heikkinen, P., & Rivinen, S. (2024). Robottilukutaito – uusi kansalaistaito? EPALE – Aikuiskoulutuksen eurooppalainen foorumi, blogikirjoitus 11.3.2024.
[9] Heikkinen, P. (2024). ”Miksi on opittava läpi elämän ja ennen kaikkea mitä ja ketä varten?”. Kansalaisopistojen liitto, blogikirjoitus 20.9.2024.
[10] Rasi-Heikkinen, P., Rivinen, S., & Ahtinen, A. (2024). Older adults and robot literacy. Educational Gerontology, 1–11. http://dx.doi.org/10.1080/03601277.2024.2412367.
[11] Rasi-Heikkinen, P. (2022). Vastuunjaolla ja joukkuepelillä – Medialukutaidon opettaminen laaja-alaisena osaamisena aineenopetuksessa. Teoksessa Työyhteisöpolkuja uusiin lukutaitoihin -artikkelikokoelma (s. 73–74). OKM Uudet lukutaidot -ohjelma. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin julkaisuja 16/2022.
[12] Rasi-Heikkinen, P., Rivinen, S., & Ahtinen, A. (2024). Older adults and robot literacy. Educational Gerontology, 1–11. http://dx.doi.org/10.1080/03601277.2024.2412367.
Kirjoittajista
Päivi Rasi-Heikkinen, professori (elinikäinen oppiminen ja erilaiset oppimisympäristöt), Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta. Yhteystiedot: paivi.rasi-heikkinen(at)ulapland.fi, nettisivut
Susanna Rivinen, projektipäällikkö, Lapin yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Media Education Hub. Yhteystiedot: susanna.rivinen(at)ulapland.fi, nettisivut
Aino Ahtinen, yliopistonlehtori (ihmisen ja teknologian vuorovaikutus, sosiaalinen robotiikka), Tampereen yliopisto, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, RoboStudio. Yhteystiedot: aino.ahtinen(at)tuni.fi.
