Sivistys työn murroksessa – miksi Snellmanin sivistyskäsitys on yhä ajankohtainen?
Kansallisfilosofi Johan Vilhelm Snellmanin (1806–1881) päivää vietetään 12. toukokuuta. Kuukauden Aikkarissa kasvatustieteiden emeritusprofessori Reijo Miettinen (2017) tarkastelee vapaan sivistystyön ja työn välistä suhdetta Snellmanin yhä ajankohtaisen sivistyskäsityksen valossa. Vuoden tiedeartikkelinakin palkittu teksti haastaa pohtimaan, miten sivistys ja työ vastaavat tämän päivän työn murrokseen ja epävarmuuksiin yhdessä – ei toisiaan poissulkien vaan toisiaan täydentäen.
Suomalaisen aikuiskasvatuksen perinteessä vapaa sivistystyö ja työelämälähtöinen koulutus on usein asetettu vastakkain. Vapaa sivistystyö on yhdistetty yksilön kokonaisvaltaiseen kasvuun, demokratiaan ja kansalaisuuteen, kun taas työelämäkoulutusta on pidetty välineellisenä ja taloudellisia tavoitteita palvelevana.
Miettinen purkaa vastakkainasettelua muistuttamalla tavoista, joilla sivistys ja työ ovat kietoutuneet toisiinsa sivistysajattelun historiassa – erityisesti Snellmanin sivistyskäsityksessä, johon vaikutti muun muassa Georg Wilhelm Friedrich Hegelin ajattelu. Siinä sivistys liitetään olennaisesti työhön, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja historialliseen kontekstiin. Vapaan sivistystyön historiallinen tehtävä on ollut avata oppimisen ja sivistyksen mahdollisuuksia niille, jotka ovat jääneet muodollisen koulutusjärjestelmän ja työelämän ulkopuolelle. Tämä tehtävä on edelleen ajankohtainen työn murroksessa, jossa koulutuspolut ja työurat pirstaloituvat ja osa väestöstä on vaarassa jäädä pysyvästi työelämän ulkopuolelle.
Työn tulevaisuutta ei voida rakentaa pelkästään teknologian ja talouden ehdoilla, vaan tarvitaan tilaa myös merkitykselliselle oppimiselle, kriittiselle ajattelulle ja yhteisölliselle toiminnalle. Tässä vapaa sivistystyö on edelleen – ja ehkä entistä enemmän – keskeinen yhteiskunnallinen voimavara.
Miettinen innostaakin aikuiskasvattajia osallistumaan aktiivisesti uusien, yhä demokraattisempien työn ja palvelutuotannon muotojen kehittämiseen. Tarvitaan esimerkiksi uudenlaisia yhteisöllisiä oppimisympäristöjä, osuustoiminnallisia toimintamalleja sekä työn ja kansalaistoiminnan yhdistelmiä. Vapaa sivistystyö voi toimia innovaatioiden kokeilualustana, jolla oppiminen liitetään pikemminkin yhteiskunnalliseen toimintaan kuin vain yksilön kilpailukykyyn työmarkkinoilla.
Lue toukokuun Aikkari
Miettinen, R. (2017). Aikuiskasvatus, sivistys ja työn tulevaisuus. Aikuiskasvatus, 37(2), 84-95. https://doi.org/10.33336/aik.88409
Tutustu aiemmin ilmestyneisiin juttuihin täällä
Mitä ajatuksia Kuukauden Aikkari herätti? Liity keskusteluun kommentoimalla juttua verkkosivulla tai somessa!
Aikuiskasvatus-tiedelehdestä
Aikuiskasvatus on tieteenalansa ainoa kotimainen vertaisarvioitu tiedejulkaisu, jota voi lukea vapaasti tuoreeltaan ja koko julkaisuhistorialtaan osoitteessa https://aikuiskasvatus.fi.
Seuraa tieteenalaa Aikuiskasvatuksen verkkosivustolla osoitteessa aikuiskasvatus.fi.
Kuukauden Aikkari tuotetaan yhdessä Aikuiskasvatuksen kanssa.
Kirjoittajasta
Reijo Miettinen on Helsingin yliopiston kasvatustieteiden emeritusprofessori. Hän on keskittynyt tutkimuksessaan Johan Vilhelm Snellmanin sivistyskäsitykseen, oppimisteorioihin, työn ja oppimisen suhteeseen sekä työn kehittämiseen, erityisesti kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian ja kehittävän työntutkimuksen viitekehyksissä. Miettinen on tarkastellut urallaan laajasti sivistyksen käsitettä, koulutuksen yhteiskunnallista tehtävää sekä koulutuspolitiikan ja työelämän muutoksia. Lue lisää. (Reijo Miettisen kuva: Helsingin yliopisto.)
